JJazzin Chapman Stick -sivut

[Stick]

Sisällysluettelo:

[Historian huminaa] 1. Stickin historia

[Muutamia malleja] 2. Stickin eri mallit

[Virityskoneisto] 3. Stickin virittäminen

[Kädet] 4. Stickin soittotekniikka

Naapurintappostyrkkarini 1980-luvun alusta 5. Vahvistimet

[Stickin säätimet] 6. Säätimet ja suositeltavat efektit

[Tony Levinin omakuva] 7. Stickiä käyttäviä muusikoita

[URL] 8. Stick-linkkejä

 

[Historian huminaa] 1. Stickin historia

[Emmett Chapman]

Kuva 1. Stickin kehittäjä Emmett Chapman esiintyy yleisölle Porin Jazz -festivaalilla 1980-luvun loppupuolella. Valokuva: Jyrki Ollinen.

Stickin kehitti amerikkalainen Emmett Chapman. Hän oli alkujaan kitaristi ja kehitti vuonna 1969 soittotekniikan, jossa hän soitti kitaralla "tappaamalla" molemmilla käsillään sekä kitaran melodioita että basson kuvioita. Vuonna 1970 hän rakensi itselleen ensimmäisen version Stickistä jossa ei ollut ollenkaan runkoa ja antoi sille nimeksi "The Electric Stick". Vuonna 1974 hän rupesi valmistamaan Stickejä.

Tänä päivänä Chapmanin yritys Stick Enterprises, Inc. valmistaa Stickejä ympäri maailmaa muusikoiden käyttöön.

 

[Muutamia malleja] 2. Stickin eri mallit

"'What is that thing sproutin' from your pants?', they say."

-Paul Puljic, USA

Stickistä on olemassa lukuisia eri malleja. Stickissä on yleensä kymmenen kieltä. Nämä kymmenenkieliset mallit ovat seuraavat:

Näiden lisäksi on olemassa 12-kielinen Grand Stick, 10-kielinen Grid (midi-Stick) sekä keväällä 1996 lanseerattu seitsemänkielinen Stick-basso.

Baliset

David Lynch -elokuvassa Dune (Suomessakin esitetty nimellä Dyyni), jossa esiintyy mm. ex-the Police -mies Sting ylipahana jätkänä esiteltiin leffan pitkässä, yli kolmituntisessa revisionissa Stickin tulevaisuuden versio, jolle oli kyseisessä leffassa annettu nimeksi "Baliset". Kyseessä oli kuitenkin aivan normaali Stick, joka oli päällystetty kaiken maailman ylimääräisellä roinalla sekä kaiken kukkuraksi jollakin kannettavalla energialähteellä (ei vakiovaruste), jonka jälkeen oli sitten saatu aikaan kyseinen mystinen soitin. Stickin kehittäjä Emmett Chapman soittaa elokuvassa kuultavan ääninäytteen, joka on myös kuultavissa hänen levyllään "Parallel Galaxy".

Muitakin malleja edellämainittujen lienee olemassa, joskaan meille ei ole moisia tullut elävänä vastaan. Mikäli tiedät paremmin sivistä meitäkin.

 

[Virityskoneisto] 3. Stickin virittäminen

Otamme esimerkkinä kymmenenkielisen Stickin nk. standardivirityksen. Tällä virityksellä saadaan Stickistä esille 5.25 oktaavia - mietipä hetkinen kuinka monta oktaavia esimerkiksi kuusikielisessä bassossasi tai kitarassasi tai vaikkapa syntetisaattorissasi on käytettävissä jatkuvasti. Aivan, alat pikku hiljaa käsittämään Stickin laajat käyttömahdollisuudet!

Muita viritysmahdollisuuksia on mm. baritoniviritys, jota on vieläpä olemassa kahta eri tyyppiä. Kukaan ei tietenkään estä sinua vaikkapa virittämästä kymmenenkielisen Stickin neljää alinta kieltä normaalin sähköbasson viritykseen ja kuutta ylintä kieltä normaaliin kitaraviritykseen tai suunnittelemaan ja virittämään Stickin aivan sillä lailla kuin mitä itse haluat. Kuitenkin tässä esittelemässämme Stickin standardivirityksessä on eräitä massiivisia etuja, joita kolme isoa miestä (yksi kosketinsoittaja, yksi stickisti/basisti ja yksi basisti/rumpali/kitaristi) pohtivat yhdessä tämän leipätekstin pääkohtien kirjoittamisen iltana useamman tunnin tuopin jos toisenkin ääressä, joten suosittelemme ainakin aloittelijaa kokeilemaan kyseistä viritystä. Stickiä tällä hetkellä useamman vuoden soittaneena voin kertoa, että kyseisen virityksen käyttäminen antaa uutta, tuoretta näkemystä myös basson ja kitaran soittoon - soittokaverieni ilmeet ovat joskus aika metkan näköisiä, kun he näkevät miten otan sointuja Rickenbacker-bassostani kahdella kädellä spontaanisti asiaa sen kummepaa pohtimatta.

3.1 Bassokielten virittäminen standardivirityksellä

Kun katsomme Stickin otelautaa suoraan ylhäältä päin ovat viisi vasemmanpuoleisinta kieltä bassokieliä. Näitä kieliä soitetaan vasemmalla kädellä ja ne on viritetty siten, että viides kieli vasemmalta lukien on kaikista matalin ja kielten viritys nousee otelaudalla vasemmalle päin siirryttäessä niin, että ensimmäinen kieli vasemmalta lukien on kaikista korkein näistä viidestä bassokielestä.

Kielet on viritetty tasajaolla siten, että jos soitat esimerkiksi matalimman kielen seitsemänneltä nauhalta sävelen on tämä sävel samalla korkeudella kuin seuraavan kielen "vapaana" soitetun kielen soint. Huomaa kuitenkin, että Stickissä ei yleensä soiteta näitä vapaita ääniä, koska Stickin soitto perustuu pitkälti siihen, että molemmat kädet voivat tapata itsenäisesti.

3.2 Melodiakielten virittäminen standardivirityksellä

Otelaudan viisi oikeanpuoleisinta kieltä ovat nk. melodiakieliä. Näitä kieliä soitetaan etupäässä oikealla kädellä ja ne on viritetty niin, että viides kieli oikealta lukien on näistä kaikista matalin ja kielten viritys nousee otelaudella oikella siirryttäessä siten, että otelauden aivan oikeassa reunassa oleva kieli on kaikista korkein. Kielten välinen viritysero on viisi nauhaa (kun se bassokielissä oli edellä kuvatut seitsemän nauhaa). Tätä viritystä voisi verrata kitaran viritykseen sillä erolla, että G- ja H-kielten neljän sävelaskeleen poikkeama on oikaistu viiteen sävelaskeleeseen.

Lisäksi on huomattava, että korkein bassokieli eli ensimmäinen kieli otelauden vasemmassa reunassa on viritetty täsmälleen samalle korkeudelle kuin kolmas melodiakieli oikealta katsottuna.

Menitkö sekaisin? Hyvä. Ohessa kymmenenkielisen Stickin standardiviritys, joka selventänee asiaa.

3.3 Kaaviokuva Stickin standardivirityksestä

Viritys on seuraavanlainen Stickin otelauden oikeasta reunasta vasempaan päin:

    Melodiakielet:

  1. D (keski-C:n yläpuolella)
  2. A (alaspäin edellisestä kielestä viisi sävelaskelta)
  3. E, sama kuin 10. kieli (alaspäin viisi sävelaskelta)
  4. H (alaspäin viisi sävelaskelta)
  5. F# (alaspäin viisi sävelaskelta)

    Bassokielet:

  1. C (viritetään tavallisen sähköbasson alimman E-kielen alapuolelle)
  2. G (ylöspäin edellisestä kielestä seitsemän sävelaskelta)
  3. D (ylöspäin seitsemän sävelaskelta)
  4. A (ylöspäin seitsemän sävelaskelta)
  5. E, sama kuin 3. kieli (ylöspäin seitsemän sävelaskelta)

 

     -------------------------
   /     Virityskoneisto      \
  /                            \
 /   Bassokielet  Melodiakielet \
I 10. 9. 8. 7. 6. 5. 4. 3. 2. 1. I
   I  I  I  I II  I  I  I  I  I  
   I  I  I  I II  I  I  I  I  I

Kuva 2. Kaaviokuva otelaudasta ylhäältä päin katsottuna.

 

Stickin otelauta

Kuva 3. Lähikuva Stickin otelaudasta. Valokuva: Armin Düpmeier.

 

3.4 Muu virittäminen

"Auto saa olla minkä värinen tahansa, kunhan se on musta."

-Henry Ford

Me sanomme, että Stick voi olla minkä värinen ja näköinen tahansa. Miten olisi vaaleanpunaisella karvapeitteellä varustettu Stick? Entäs Stick seepranraidoilla? Vihreä Stick? Muutama vauhtiraita kylkeen, pari karvanoppaelvistä ja sitten snagarin viereen stondailemaan tai tanssilattialle illan komeimman Stickin kanssa? Viritä Stick haluamaksesi! Lähetä meille valokuva tai bittikartta olemassaolevasta tai unelmiesi Stickistä. Parhaat kuvat julkaistaan!

 

[Kädet] 4. Stickin soittotekniikka

Stick kiinnitetään kahteen paikkaan: 1) ns. vyökoukku kiinnitetään vyöhön tai sujautetaan housunkauluksen sisään ja 2) kaulan yläosaan tuleva ns. olkahihna pujotetaan niskan taitse ja sieltä oikean kainalon ali. Näin voidaan molempia käsiä käyttää otelaudan päällä. Stickiä voidaan soittaa käyttämällä molempien käsien neljää sormea - tai vaikkapa viittä! Mielestäni ei ole mitään syytä vaihtaa kielten järjestystä vaikka soittaja sattuisikin olemaan "vasuri", Stick soveltuu sellaisenaan molempikätisille aivan yhtä hyvin, koska Stickiä soittaessasi sinulta tuntuu siltä kun sinulla olisi kaksi väärää kättä otelaudalla :-) .

Tappaaminen

Säveliä otetaan otelaudalta yleensä "tapaten" tekniikalla, joka lienee ihmisille tuttu niin heavy metal -videoista kuin perinteisestä pianonsoitosta.

Tappaaminen tarkoittaa sitä, että kieltä painetaan sormella otelautaa vasten ja - toisin kun esimerkiksi perinteisen kitaran tai basson soitossa - toisella kädellä ei näppäillä samaan aikaan kyseistä kieltä, vaan kieli soi ainoastaan tuon tappaamisen seurauksena.

Yleensä on tapana soittaa vasemmalla kädellä bassokieliä ja oikealla kädellä melodiakieliä. Tästäkin tekniikasta on poikkeuksia.

Voisimme siis sanoa Stickin soittamisen eroavan kitaran ja basson soitosta siten, että soittaja koskettelee yleensä molemmilla käsillään samaan aikaan otelautaa kun taas perinteisessä kitaran tai basson soitossa toisella kädellä on esim. otettu sointuja tai soitettu yksittäisiä säveliä (otekäsi) ja toisella kädellä on kompattu samaan aikaan näitä samoja kieliä, joiden on haluttu soivan (komppikäsi).

Nyt on huomattava että mitään sääntöjä ei ole olemassa. Stickissä soittomahdollisuudet ovat rajattomat. Soittaja voi soittaa esim. bassokielillä bassokuvioita ja soittaa sointuja tai sooloa medodiakielillä. Soittaja voi myös soittaa unisonoa vaikkapa eri oktaaveista, mikä tarkoittaa sitä että molemmat kädet soittavat yhtä aikaa samaa sävelkulkua tarvittaessa eri äänenkorkeuksista. Edelleen voi soittaja soittaa jotakin juttua yhdellä kädellään ja jotakin tyystin muuta toisella, esimerkiksi toinen käsi voi säestää soinnuilla toisen käden soittoa. Stickillä voi myös soittaa perinteisen kitaran tai basson tyylillä eli ottaa säveliä tai sointuja otekädellä ja kompata säestyskädellä tai soittaa funk-basso -juttuja peukalolla. Ja niin edelleen. Stickin rikkaus on juuri tässä, että soittaja voi periaatteessa tehdä mitä tahansa mieleen juolahtaa ja taidot antavat myöten. Taidot ja näkemys toki karttuvat soittoharrastuksen kuluessa.

Stickin soitto voi aluksi tuntua hieman vaikealta, koska siinä todellakin liikutellaan molempia käsiä otelaudalla samaan aikaan. Soiton harjoittelemista voisi pitää vaikeusasteeltaan jossakin kitaran ja pianonsoiton välimaastossa. Tällä en tarkoita sitä että kumpaakaan näistä soittimista olisi erityisen vaikeaa oppia hallitsemaan. Stick ei ole "vaikea" soitin, se vaatii vain harjoittelemista kuten mikä tahansa soitin tässä maailmassa.

Stickin ehkäpä tunnetuin keulamies, uskomattoman monipuolinen studiomuusikko Tony Levin lähestyy mielestäni soitossaan stickiä ehkäpä hieman liikaa basson kautta, koska hänellä on niin pitkä bassopohja takanaan. Diggaan Levinin bassojuttuja kovasti, mies oli huikea tapaus myös livenä, mutta joskus ihmettelen hänen Stick-juttujaan. Parhaat lähtökohdat stickin soittamiseen on ihmisellä, jolla on takanaan soittokokemusta sekä pianon että kitaran puolelta. Trey Gunn on edellisestä mainio esimerkki: mies aloitti soittamisen pienenä pianolla, siirtyi siitä kitaraan, kitaran kautta bassoon ja nyt sitten bassosta Stickiin. Ihanteellisempaa pohjaa ei Stickin opettelemiselle voi olla. Älä turhaan pelästy vaikka et olisikaan mikään kolme kättä omaava multi-instrumentalisti, sillä mikään ei estä sinua ottamasta Stickiä vaikkapa elämäsi ensimmäiseksi soittimeksesi, jos siltä tuntuu. Stickin soittaminen on asennekysymys.

"Stickin soittaja voi soittaa vaikkapa slidella jos vituttaa tai vaikkapa kissalla tai jos alkaa ottaa todella rankasti pattiin niin sitten vaikkapa kirveellä."

-Rami Talja, 1996

 

Naapurintappostyrkkarini 1980-luvun alusta 5. Vahvistimet

Stick on sähköinen soitin joten sitä ajetaan ulos erillisen vahvistimen ja kaiuttimien kautta. Stickissä ei ole itsessään kaikukoppaa joten se on puhdas "lankku". Stickiä tappaamalla tuleva ääni ei riittäisi akustisen soundin aikaan saamiseen, siksi äänen kunnolliseen muodostamiseen tarvitaan mikrofoni. Voin soittaa Fender Stratocaster -kitaralankkuani aivan mainiosti sohvalla telkkarin edessä ilman mitään vahvistinta, mutta Stickiä en pysty treenaamaan edes hiljaisessa huoneessa ilman styrkkaria.

Stickistä saadaan paras soundi esille silloin, kun sen melodiakielet ajetaan ulos kitaravahvistimen ja bassokielet bassovahvistimen kautta. Yksi käyttökelpoinen vahvistintyyppi olisi kosketinsoitinvahvistin joka ei korosta liikaa ylä- eikä alapäätä. Tiimmimme ei kuitenkaan suosittele kosketinsoitinvahvistimen käyttöä, koska niissä on yleensä jonkin verran neutraali soundi. Tosin ääni on vapaa eli tällekin soundille löytyy epäilemättä oma kannattajakuntansa. Aina täytyy muistaa että "Stickin soitto on iloinen asia." (terveisiä Sami Jylhälle!).

Mikäli et jaksa raahailla kovin montaa styrkkaria keikalle suosittelemme bassovahvistimen käyttöä. Stickin voi tietenkin myös ajaa suoraan PA:han tai sitten käyttää kitara- ja bassoräkkejä ja ajaa soundi tätä kautta PA:han.

 

[Stickin säätimet] 6. Säätimet ja suositeltavat efektit

Stickin oma soundi on erittäin helppo säätää sillä siinä on vain kaksi potentiometriä: toinen bassokielille ja toinen melodiakielille. That's all, folks! Ei tonesäätimiä, ei mikkivalitsimia, ei mitään! Do you feel cheated?

Stickissä on stereoulostulo 6.3 mm koirasplugille, joista toinen karva on tarkoitettu bassokielille ja toinen melodiakielille.

Efekteistä suosittelemme käyttämään compressoria, koska compressori tasoittaa kaikki tappauksen aiheuttamat voluuminvaihtelut ja saa ylä- ja alataajuudet huomattavammasti tasaisemmaksi. Muina efekteinä voi Stickin kanssa käyttää ihan mitä mieleen ikinä juolahtaa ja mikä tuntuu hyvältä. Chorus lyötynä nimenomaan melodiapuolelle saa aikaan heleän, kantelemaisen soundin. Phase shifter bassopuolelle saa aikaan mukavan litisevän märän soundin (vrt. Tony Levin). Allekirjoittanut soittaa Rickenbackeria myös keikoilla melko usein särkijän läpi, mutta Stickissä särkijä mielestäni ei oikein toimi ainakaan bassopuolella, kitarapuolella kylläkin.

Stickiä käytetään melkoisen paljon esimerkiksi studiotyöskentelyssä, joten jokainen on varmasti kuullut elämänsä aikana Stickin soittoa kenties tietämättään. Kokematon kuuntelija ei välttämättä erota Stickiä muista soittimista, vaan sekottaa sen helposti tavalliseen lankkukitaraan tai sähköbassoon. Stickin perussoundia voi luonnehtia hyvin laajaksi. Se on kuulaan kirkas yläpäästä ja hyvin tuhdin tanakka alapäästään. Soundi on kuitenkin käyttökelpoinen vaikka se ei olekaan yhtä helposti tunnistettavissa kuin esimerkiksi Fender Stratocasterin "sininen soundi" tai Fender Telecasterin "rockisoundi". Edelleen annamme jokaiselle stickistille vapaan mahdollisuuden muunnella soundia haluamaansa suuntaan efekteillä ja ekvalisaattorilla.

 

[Tony Levin] 7. Stick-muusikoita / Stick musicians

Ohessa lista muutamista kuuluisimmista Stickin soittajista (vaatimattomuus kaunistaa meitäkin :-)

Lisää soittajia ympäri maailmaa voit bongata Stick Spotting -listalta.

[URL] 8. Stick-linkkejä / Stick links

Stick-sivujen (http://www.mousesupport.com/jjazz/stick/) graafinen suunnittelu, määrittely, toteutus ja ylläpito sekä kuvien scannaus ja kuvamanipulaatio:

[Jatsi Stickin kanssa] © Jyrki Ollinen

 

Suurin osa näiden sivujen Stick-informaatiosta:

[Ramin piirtämä omakuva] Rami Talja

Lisäksi kiitokset mm. seuraaville henkilöille: Pate Kivinen, Johannes Korn.